3.6.2013

Éljen, éljen Erzsébet

Kuningatar Elisabeth (unkariksi Erzsébet királyné) on yksi niistä lukuisista historiallisista henkilöistä, joihin Budapestissa ei voi olla törmäämättä. Kaupungista löytyy hänen mukaansa nimetty silta, aukio, katu ja kaksi kokonaista kaupunginosaa – hotelleista, ravintoloista, kahviloista ja erilaisista kaupoista ja matkamuistomyymälöistä puhumattakaan.

Elisabeth Unkarin kuningattarena

Elisabethin elämäntarina lienee suurelle osalle tuttu, joskin se on usein yltiöromanttisten ja historiallisesti varsin epätarkkojen Sissi-elokuvien värittämä. Elisabeth (jota hänen perheensä kutsui lempinimellä Sisi) syntyi vuonna 1837 Münchenissa. Hänen isänsä oli omalaatuisena henkilönä tunnettu ruhtinas, jonka lapset saivat asemaansa nähden melko vapaan kasvatuksen. Elisabethin vanhempaa sisarta Heleneä kaavailtiin jo varhain serkkunsa, Itävalta-Unkarin nuoren keisarin Frans Joosefin puolisoksi. Tavattuaan kaavaillun morsiamensa 15-vuotiaan sisaren Frans Joosef kuitenkin asettui vastustamaan äitinsä tahtoa ja kihlasi Elisabethin. Vaikka Frans Joosef oli ilmeisesti vaimoonsa erittäin rakastunut, ei parin avioliitto ollut erityisen onnellinen. Asiaa ei lainkaan auttanut Habsburgien hovin tiukka etiketti tai keisarin äidin, arkkiherttuatar Sophien, suhtautuminen nuoreen miniäänsä: hän muun muassa otti parin kolme vanhinta lasta kasvatettavakseen näiden äidiltä kysymättä. Lisäksi Elisabeth ja Frans Joosef menettivät neljästä lapsestaan kaksi: esikoinen Sophie kuoli vain kaksivuotiaana ja poika kruununprinssi Rudolf teki itsemurhan vuonna 1889, mikä vaikutti vahvasti keisarinnan mielenterveyteen. Elisabethin myöhempiä vuosia leimasikin hovin ja sen velvollisuuksien välttely sekä jatkuva matkustaminen ympäri Eurooppaa.

Elisabethin patsas Budan puolella Erzsébet hídin eli Elisabethin sillan kupeessa. Ennen toista maailmansotaa patsas oli sijoitettu Pestin puolelle, ja sodan jälkeen unkarilaiset saivat odottaa 40 vuotta ennen kuin se pystytettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1986.

Nykyään Elisabeth tunnetaan erityisesti hänen ympärilleen jo hänen elinaikanaan kehittyneestä kauneuskultista. Elisabeth oli aikakautensa naisiin verrattuna huomattavan pitkä, ja hän piti erityisen tiukasti huolta hoikkuudestaan aina epäterveelliseen paastoamiseen saakka ja toisinaan jopa vaatteet ommeltiin hänen ylleen. Hänen uskomattoman pitkien hiustensa päivittäisen hoidon väitetään kestäneen parhaimmillaan jopa kolme tuntia. Viimeisin muotokuva Elisabethista maalattiin hänen ollessaan 33-vuotias, minkä jälkeen hän kieltäytyi istumasta mallina, ja valokuvatkin ajalta tämän jälkeen ovat suhteellisen harvinaisia.

Elisabethin patsas Matiaksenkirkossa Budan linnavuorella

Elisabeth vieraili Unkarissa ensimmäistä kertaa vuonna 1857 ja väitetään, että hän rakastui maahan heti. Hän muun muassa opetteli puhumaan unkaria täydellisesti ja suuri osa hänen palveluskunnastaan oli unkarilaisia, mikä ei suinkaan miellyttänyt kaikkia itävaltalaisia arkkiherttuattaresta puhumattakaan. Itävallan ja Unkarin välit eivät olleet helpot. Vuodesta 1804 saakka Unkari oli kuulunut Itävallan imperiumiin vailla itsehallintoa, mitä maan kansalaiset vastustivat. Vuonna 1848 unkarilaiset yrittivät vallankumousta ja olivat vähällä onnistua, mutta itävaltalaiset tukahduttivat kumouksen Venäjän armeijan tuella. (Vallankumouksen alun vuosipäivä 15.3. on Unkarissa kansallinen juhlapäivä, ja monet vallankumouksen johtohahmot ovat yhä kansallissankareita.) Tämän jälkeen Itävalta pyrki ratkaisemaan ongelmaa vuosikaudet tuloksetta. Samalla keisarin asema Keski-Euroopassa heikentyi huomattavasti Italialle ja Preussille hävittyjen sotien tuloksena, ja nationalismin nostaessa päätään oli Unkarin kysymys pakko ratkaista. Lopulta muodostettiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia, Unkari sai oman parlamentin ja pääministerin, ja Frans Joosef ja Elisabeth kruunattiin Unkarin kuninkaaksi ja kuningattareksi 8.6.1867.

Frans Joosef ja Elisabeth polvistuvat Neitsyt Marian edessä kruunajaisissaan kesäkuussa 1867. Fresco Matiaksenkirkossa.

Vaikka Elisabeth muuten vältteli hovin velvollisuuksia ja politiikkaa, toimi hän aktiivisesti ihailemansa Unkarin tilanteen ratkaisemiseksi. Kreivi Guyla Andrássy (1823–1890) oli unkarilainen poliitikko, joka neuvotteli Frans Joosefin kanssa kaksoismonarkian perustamisesta. Elisabeth ja kreivi Andrássy olivat läheiset ystävät, ja Elisabethilla oli merkittävä rooli neuvotteluiden edistäjänä (tilanteen ratkettua Andrássysta tuli Unkarin pääministeri). Elisabeth sai kruunajaislahjaksi Gödöllőn palatsin lähellä Budapestia, ja vietti siellä suuren osan aikaansa kruunajaisten jälkeisenä vuotena. Ilmeisesti Unkarin kysymyksen suotuisa ratkeaminen vaikutti hetkellisesti myös Elisabethin ja Frans Joosefin avioliittoon, sillä vaikka Elisabeth oli päättänyt, ettei koskaan tahtoisi neljättä lasta, tytär Marie Valerie syntyi vuonna 1868, kymmenen vuotta edellisen lapsen Rudolfin jälkeen. Toisinaan on liikkunut huhuja, että kreivi Andrássy olisi ollut Elisabethin rakastaja ja tytön isä, mutta tästä ei ole minkäänlaisia historiallisia todisteita. Elisabeth kasvatti tyttären itse, ja tämä tunnettiin kaksoismonarkiassa lempinimellä "unkarilainen lapsi". Kuten alussa kirjoitin, unkarilaisten kiitollisuus Elisabethia kohtaan näkyy yhä katukuvassa. Frans Joosefin tai yleensä Itävallan keisarikunnan kunniaksi ei maamerkkejä ole pahemmin pystytetty, mutta sen sijaan Elisabeth tulee tienvarsikylteissä ja patsaana vastaan vallankumoussankareiden rinnalla.

Pönötystä Operettiteatterilla.

Elisabethin tarina on innoittanut myös lukuisia elokuvien ja näytelmien kirjoittajia. Romy Schneiderin tähdittämien prinsessaelokuvien ohella tunnetuin fiktiivinen versio hänen tarinastaan lienee Michael Kunzen sanoittama ja Sylvester Levayn säveltämä, vuonna 1992 Wienissä ensi-iltansa saanut musikaali Elisabeth. Kyseinen versio on synkkäsävyisin tulkinta keisarinnan elämästä, ja uskaltaisin väittää, että fantasiamaisista elementeistään huolimatta myös yksi realistisimmista. Musikaalia on esitetty lukuisissa Euroopan maissa (mukaan lukien Suomen Turku) samoin kuin Japanissa ja Koreassa. Myös Budapestin Operettiteatteri on tehnyt siitä oman produktionsa, joka on pyörinyt täällä erimittaisina esityssarjoina vuodesta 1996, yhä vain täysille katsomoille. Olin itse nähnyt show'n muutama vuosi sitten kaupungissa vieraillessani, mutta pitihän se taas tilaisuuden tullen käydä katsomassa.

Elisabeth (Kata Janza) & Kuolema (Zsolt Homonnay). Kuva täältä.

Elisabeth on tarina keisarinnan, Frans Joosefin ja Kuoleman välisestä kolmiodraamasta, ja se perustuu hänestä kirjoitettuihin tieteellisiin elämäkertoihin sekä hänen itsensä kirjoittamiin runoihin. Elisabeth itse totesi aikanaan, että Kuoleman täytyy olla rakastunut häneen – siksi monta läheistään hän ehti elämänsä aikana menettää. Musikaalin kertojana toimii Elisabethin vuonna 1898 murhannut italialainen anarkisti Luigi Lucheni, ja paitsi kertomus keisarinnan vapaudenkaipuusta ja traagisesta elämästä, se on myös tarina erään aikakauden lopusta. Elisabethin elämä ja turhamaisuus sekä hänen kannoillaan jatkuvasti seuraava Kuolema ovat allegoria 1800-luvun lopun eurooppalaisesta yhteiskunnasta, Habsburgien hovista ja siitä, miten kyvyttömyys nähdä asioiden tila johtaa väistämättä suureen katastrofiin. Tällaiselle historian, 1800-luvun, Keski-Euroopan, musikaalien ja romanttisen synkistelyn ystävälle show on silkkaa hunajaa! Unkarilaisten tulkinta musikaalista poikkeaa hieman siitä, mitä saksankielisessä Euroopassa samoin kuin Suomessa on nähty. Tarinaan on lisätty muutamia Unkaria korostavia elementtejä, ja ylöspano näyttämöllä on kenties vielä synkempi ja unenomaisempi kuin muissa versioissa. Alkuperäinen Kuolema muistutti Elisabethin suuresti ihailemaa Heinrich Heinea, mutta Budapestin Kuolemat ovat olemukseltaan enemmän öisen taruolennon kaltaisia. Unkarilaiset nyt tyypillisesti osaavat tehdä musiikkiteatteria aivan ensiluokkaisesti, ja sama pätee Elisabethiin. Tämä oman blogihistoriani pisin postaus siis päättyköön suositukseen: jos ikinä päädytte Budapestiin samaan aikaan, kun Elisabethia esitetään, menkää katsomaan!

(Ja jos joku ihmetteli,  niin postauksen otsikko on kruunajaisista kertovan kappaleen nimi kyseisestä musikaalista. Löytyy myös YouTubesta.)

Lisälukemista:

Budapesti Operettszínhaz: Elisabeth
Eclipsis.org: Musikaali Elisabeth
Elisabeth Bridge
Empress Elisabeth of Austria (Wikipedia)
One Night in Theatre: Elisabeth